Olemme rakentamassa koko Päijät-Hämeen kattavaa hyvinvointialuetta, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumme olisivat entistä paremmat ja jokaisen asukkaan olisi mahdollista päästä palvelujen piiriin sujuvasti, oikeaan aikaan. Yksi keskeinen huoli on ollut, että sairaalle ihmiselle odotusaika hoitoon terveyskeskuksessa on ollut liian pitkä. Terveyskeskuspalveluja käyttävät eniten vanhukset, työelämän ulkopuolella olevat työikäiset ihmiset ja lapsiperheet. Heille työterveyshuollon tai yritysten tarjoamat terveyspalvelut vähävaraisuuden vuoksi eivät ole tulleet kysymykseen. Kiireelliseen hoitoon tai ensiapuun jokainen on voinut hakeutua terveyskeskuksen päivystykseen tai sairaalaan.
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä vuoden 2023 alusta pitäisi kaikkialla Suomessa olla kiireettömässä hoidossa hoitotakuu, jota nyt vauhdikkaasti valmistellaan. Sairastavan ihmisen tulee sen mukaan päästä lääkärin hoitoon viikon sisällä (7 pv) hoidon tarpeen arvioinnista. Kiireettömän hoidon hoitotakuun kirjaaminen lakiin on herättänyt paljon kysymyksiä ja epäilyksiäkin. Hoidon kustannusten arvioidaan kasvavan. Pula lääkäreistä, sairaanhoitajista ja lähihoitajista on tosiasia. Hoitotakuun kirjaus lakiin ei tuo lisää lääkäreitä, ei hoitajia perusterveydenhuoltoon. Tarvittaessa voidaan hyödyntää palveluseteliä yksityiseen hoitopalveluun pääsemiseksi.
Nyt kiireettömään lääkärin hoitoon jonottaminen terveydenhuoltolain mukaan on voinut kestää jopa kolme kuukautta, vaikka yhteys terveyskeskukseen olisi saatu puhelimitse tai siellä käymällä. Näin toimittiin muuten Lahdessa, Iitissä ja Kärkölässä vielä vuosi sitten, jolloin Harjun terveys alkoi toteuttaa uutta hoitoon pääsyn mallia. Se on lyhentänyt lääkärin hoitoon pääsemisen jopa 1-2 vuorokauteen. Mallissa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi lääkärin tutkimuksen tai hoidon tarpeen jopa puhelin- tai sähköisellä yhteydellä haastattelemalla asiakasta. Ammattihenkilön on mahdollista konsultoida lääkäriä tai muita hoitotiimin asiantuntijoita. Hän voi huolehtia asiakkaalle hoidon tai lähetteen laboratorioon. Hoidon aloittaminen on nopeutunut ja samalla lääkäri on voinut vapautua vaativiin hoitotilanteisiin. Toivottavasti voimme säilyttää ja laajentaa tämän hyvän käytännön Päijät-Hämeessä ja kehittää edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuvuutta.
Päijät-Hämeessä nykyisistä voimavaroista pitää osata luoda uutta kohtuullisilla kustannuksilla kuten Harjun terveyden kanssa tapahtui. Hoitotakuu, digipalvelut tai muu teknologian kehittyminen hoidossa ja hoidon tarpeen kasvaminen väestön ikääntyessä edellyttää monenlaisten uusien toimintatapojen hyödyntämistä. Esimerkiksi sairaanhoitajien hyvää osaamista terveydenhuollon ammattihenkilöinä on mahdollista hyödyntää laajemmin perusterveydenhuollossa. Heidän lisäkoulutustaan, toimenkuvia ja tehtävänimikkeitä kannattaa uudistaa palvelemaan asiakkaita monipuolisesti. Sairaanhoitajien rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta on hyviä kokemuksia. Sitä tulee hyödyntää täysimääräisesti hyvinvointialueellamme. Sairaanhoitajien kliinistä erityisosaamista on syytä vahvistaa ja käyttää monisairaiden, paljon palveluja käyttävien tai eri potilasryhmien hoidossa hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi perusterveydenhuollossa. Sairaanhoitajien erityisosaamisen hyödyntäminen lisää työn vaativuutta. Se tulee ehdottomasti huomioida heidän palkkauksessaan. Arvioin tehtävien uudistamisen lisäävän sairaanhoitajien hakeutumista työtehtäviin ja pysymistä niissä. Sairaanhoitajien osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen nopeutta osaltaan ihmisten hoidon saamista oikea-aikaisesti hyvinvointialueellamme.
Terttu Pohjolainen
TtM, TM, aluevaaliehdokas (KOK)