Aikaa ennen koronaa osalla hyvinvointialueemme asukkaista oli jo haasteita erilaisista arjen asioista sekä odotukset aikamme mukaisista toiminnoista kasautuivat mieliimme. Saimme sentään tuolloin tavata toisiamme ja jakaa tuntojamme keskenämme kasvotusten ilman erilaisia rajoituksia. Me ihmiset olemme sosiaalisia ja tarvitsemme toisiamme. Yhdessäolo monesti purkaa stressiä ja virkistää mieltä.
Poikkeavan korona ajan alettua ja sitä hetken elettyämme alkoivat eristyneisyyden ja yksinäisyyden tuomat lieveilmiöt näkymään yhteiskuntamme eri tasoissa. Osalla nuorista alkoivat kasaantumaan opintojen kuormittavuuden tuomat haasteet ja itseohjautuvan opiskelun sekä etäopiskelun vaativuus näyttämään ylitsepääsemättömältä suoritukselta. Opettajien lähes mahdottomalta tuntuva etäopetuksen taakka näkyi henkilökohtaisten ohjausten vähenemisenä ja opinnoissa apua tarvitsevien henkilöiden opintojen pitkittymisenä. Nuorten avun tarve on kasvanut ja heille ei ole valitettavasti saatu tarvittavalla nopeudella apua henkilökohtaisiin mieltä askarruttaviin asioihin.
Lapsiperheet tarvitsevat aiempaa enemmän tukea erilaisiin arjen haasteisiin, mutta myös ennakoivaa apua tulisi tarjota mieltä koskettaviin asioihin. Tietoa palveluntuottajista ja niiden saatavuudesta tulisi saada avoimemmin sekä helpommin näitä tarvitseville. Henkilöiden ottaessa kontaktia ja apua kysyessään tulisi heidät organisaatioiden puolelta ottaa vastaan ja informoida jatkotoimista. Toiminnan olisi hyvä olla ns. yhden luukun palvelumallilla toteutettua. Tämän voisi toteuttaa modernilla digipalvelulla, joka helpottaisi sekä madaltaisi kynnystä hakea palveluiden pariin. Digipalvelut mahdollisesti vähentäisivät jonotusaikoja ja nopeuttaisivat tarpeen arviointia sekä hoitoon pääsyä. Jonotusajat ovat tällä hetkellä venyneet jopa useisiin kuukausiin. Jonotusajat hoidontarpeen arviointiin ovat valitettavan pitkiä eri terapiamuotoihin jopa pienillä lapsilla. Meidän tulisi panostaa pienten lasten sekä nuorten mielenterveyteen eri muodoissa, sillä lapsissa kasvaa meidän tulevaisuutemme.
Mielestäni meidän tulisi saada terapiatakuu mahdollisimman pian mahdollisimman monelle apua tarvitsevalle. Mielenterveyden haasteet eivät katso ikää, aikaa eikä paikkaa. Nopeammalla avun saannilla autetaan yksilöitä ja yhteisöjä palautumaan normaaliin arkeen. Asioiden varhainen hoitaminen vähentäisi tarvittavan hoidon määrää ja yksilön kokemaa kärsimystä sekä laskisi yhteiskunnallisia kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) varoittaa maailmaa uhkaavasta koronan jälkeisestä mielenterveyskriisistä ja kannustaa valtioita panostamaan psykososiaaliseen tukeen ja nopeaan pääsyyn mielenterveyspalveluihin. Terapiatakuun toteuttaminen olisi nyt entistä tärkeämpää. Minun mielestäni palveluita valittaessa tulisi miettiä laaja-alaisesti monipuolisia menetelmiä. Esimerkiksi digipalveluiden kattavalla tarjonnalla sekä palvelusetelin turvin voisi apua tarvitseva hakea palveluita sieltä mistä sen kokee parhaiten saavansa.
Me teemme yhdessä enemmän
Marko Arjoranta
isännöitsijä ja yrittäjä
Lahti