Olemme suuren muutoksen edessä, kun kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi perustettaville hyvinvointialueille. Tavoitteena tulee olla hyvinvointialue, jossa ihmiset iästä riippumatta voivat luottaa siihen, että saavat apua ja tukea sitä tarvitessaan.
Luulenpa, että moni lapsiperhe tai perheenlisäystä on pohtinut, miten esim. neuvolat tulevat jatkossa olemaan ja toimimaan.
Neuvola on yleisnimitys terveydenhuoltopalveluille, jotka keskittyvät syntyvän lapsen ja alle kouluikäisen lapsen ja tämän perheen terveyden ja kehityksen seurantaan, opastukseen ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Neuvolapalvelut ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Lähes kaikki perheet käyttävät neuvolapalveluita ja luottamus neuvolatoimintaan on suuri. Palveluiden käyttö on niin vakiintunutta, että sen olemassaoloa ei juurikaan kyseenalaisteta. Perheet kokevat sen suureksi etuoikeudeksi.
Neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla. V. 1944 annettiin laki, jonka mukaan joka kuntaan oli vuoteen 1949 mennessä perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Neuvolatoimintaan kuuluvat äitiys- ja lastenneuvoloiden lisäksi ehkäisy-, perhesuunnittelu ja aikuisneuvola. Nykyisin on myös ikäihmisille omia neuvoloita.
Neuvoloissa säännöllinen seuranta auttaa huomaamaan monia sairauksia jo varhaisessa vaiheessa. Neuvolatoiminnalle laaditaan kunnassa toimintaohjelma yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, muun sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa.
Terveyden perusta luodaan lapsena, siksi on panostettava myös jatkossa lasten ja perheiden terveyteen ja hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevä työ perheiden tukemiseksi ja varhainen puuttuminen ongelmiin on kustannustehokasta.
Lisäksi on perustettu perhekeskuksia, joissa perheenjäseniä autetaan yhdessä ja erikseen erilaisissa elämäntilanteissa. Perhekeskuksessa on käytettävissä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten palveluja. Perhekeskuksen toimintaperiaatteet ovat luottamus, osallisuus, ammattitaito ja yhteistyö. Toiminta on tarkoitettu perheille, joissa odotetaan lasta tai on yksikin alle 18-vuotias lapsi. Nämäkin palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Neuvolat ovat tiivis yhteistyökumppani.
Neuvoloissa ja perhekeskuksissa tehdään paljon yhteistyötä ns. kolmannen sektorin kanssa: yhdistysten, seurakunnan ymv. kanssa. Perheenjäseniä autetaan yhdessä ja erikseen erilaisissa elämäntilanteissa. Löydät perhekeskuksesta sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten palveluja. Palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia kuten neuvoloissakin.
Kumppanuutta yksityisen ja julkisen sektorin kesken on edelleen lujitettava laadukkaan hoidon ja hoivan turvaamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi.
Myös digitaalisten palveluiden käyttö neuvolassa on nykypäivää. Varsinkin nuoret perheet ovat tottuneet käyttämään päivittäin erilaisia digitaalisia palveluja, esim. neuvolan chat-palvelu on oiva esimerkki tällaisesta palvelusta.
Toivon ja uskon myös vahvasti siihen, etteivät neuvolat katoa mihinkään, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Perusasiat pysyvät samoina. Miten näitä palveluita tuotetaan jatkossa? Niihin
tarvitaan monenlaisia osaajia, niin julkisia kun yksityisiäkin, jotka toimivat yhteistyössä. Varmasti kaikkien meidän tavoitteena on ihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi.
Pirjo Kilpeläinen
Janakkala