Lapsiperheiden arki saattaa olla haastavaa erityisesti silloin, kun perhettä on kohdannut erityinen perhe- tai elämäntilanne, esim. perheenjäsenen sairastuminen, vanhempien ero, kuolema, synnytys tai vamma. Menneinä vuosikymmeninä perheellä saattoi olla ”Hilda” kodinhengetär, joka piti huolta lapsista, hoiti kodin ja oli kaikessa mukana auttamassa perhettä. Nykyisin perheet saattavat olla ilman auttavia ystäviä ja muuta ulkopuolista apua. Tällöin lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalvelua.
Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (1301/2014 19 pykälä) mukaista sosiaaliapua. Tämän tarkoituksena on tukea vanhemmuutta, arjessa selviytymistä ja perheen omien voimavarojen vahvistamista. Tarvitaan tarttumista ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.
Mielestäni tämän avun tulee olla konkreettista. Kotipalvelun työntekijän tulee esim. siivota, tiskata, tehdä pyykkihuoltoa, ulkoiluttaa lapsia, käydä kaupassa eli niitä tavallisia arjen asioita, joita vanhemmat normaalissa elämäntilanteessa tekevät. Työnkuva olisi sellainen kuin aiemmin kotisisaret/kodinhoitajat tekivät perheissä. Tällainen tilanne on esim. silloin, kun perheen äiti on uupunut, synnytyksen jälkeen alakuloinen, väsynyt eikä jaksa tarttua kotitöihin tai huolehtia vanhemmista lapsista. Silloin tilannetta ei auta, jos kotipalvelun työntekijä kertoo, miten pitäisi toimia, antaisi lasten kasvatukseen liittyviä neuvoja ja kertoisi kuinka äiti saisi olonsa tuntumaan paremmalta. Keskustelujakin toki tarvitaan, mutta tällöin tarvitaan niitä konkreettisia tekoja!!!
Nykyisin suurin osa kotipalvelun tarjoamasta avusta menee vanhustyöhön. Tämä tarve lisääntyy entisestään, kun väestö ikääntyy ja elinikä kasvaa. On surullista huomata, miten vähän työntekijällä on aikaa olla yhden asiakkaan luona, esim. hän ennättää käynnillä lämmittää ruoan mikrossa, tiedustella siinä samalla asiakkaan voinnin ja jakaa lääkkeet, muttei ehdi jäädä katsomaan syökö asiakas ruokansa. Ei tämä ole työntekijän vika, mutta tekeviä käsipareja on vain liian vähän.
Olemme menossa kohti hyvinvointialueen vaaleja, jonka jälkeen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueen järjestettäväksi. Tällaiset perustason lähipalvelut tulee jatkossakin taata, ne tulee saada joustavasti ja oikea-aikaisesti. Yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä on lisättävä, jotta laadukas auttaminen, työn turvaaminen ja saatavuus paranevat.
Pirjo Kilpeläinen
valtuutettu, Jan. Kok .valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kanta-Hämeen shp ky:n valtuuston jäsen
aluevaaliehdokas (kok.)