Me olemme sosiaalisia ja haluamme monesti käydä asioita suoritteista sekä tehtävistä läpi kollegoiden kanssa. Työyhteisöissä, joissa on hyvä me henki ja tapana puhaltaa yhteen hiileen saavuttavat parempia tuloksia. Tämän kaltaisissa työyhteisöissä työntekijät palvelevat motivoituneemmin asiakkaitaan ja se näkyy asiakkaille ystävällisenä ja ammattitaitoisena palveluna.
Esimiehiltä tulisi saada selkeitä ohjeita ja tavoitteita, joihin pyrkiä. Rakentavalla ja ohjaavalla palautteella saavutetaan yleensä kehitystä yksilön sekä työyhteisön suoritteissa. Tämä auttaa myös toimimaan paremmin asiakasrajapinnassa. Yksi keskeisiä asioita on koulutus ja tiedon jakaminen sote alalla. Koulutustietojen tulee olla ajantasaiset ja toimenkuvaa palvelevia kokonaisuuksia. Ammattitaitoa ylläpitäviä koulutuksia tulisi tarjota henkilöstölle erikoistumisensa mukaisesti. Henkilöstöresurssit tulee olla riittävät myös koulutus ajankohtina ja tuolloin palvelun laatu ei saisi kärsiä.
Kannustamalla, positiivisella asenteella ja tavoitteita asettamalla työmotivaatiota saadaan ylläpidettyä tai jopa kohotettua. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä vaan tarvitaan oikeanlaista henkilöstön resurssointia ja toimenkuvien selkiyttämistä. Henkilöstöllä tulee olla selkeät työnkuvat ja siihen varattu riittävä suorite aika. Mikäli työnkuvaan sisällytetään johdollisia tai esihenkilön tehtäviä tulee siihen varata tarvittavat resurssit. Lisääntyneet työtehtävät tulisi huomioida henkilöstön palkkauksessa. Arvostuksen yksi mittareista onkin palkkaus, joka vaikuttaa alan houkuttelevuuteen eli vetovoimaan. Hyvin organisoitu ja johdettu sekä palkkauksella arvostettu ala vetää osaajia puoleensa.
Millä takaamme laadukkaan ja tehokkaan palvelun asiakkaille, jos henkilöstö ei voi hyvin sekä heillä ei ole mahdollisuutta suorittaa tehtäviään ammattietiikkansa mukaisesti? Työn sujuvuutta voi huomattavasti laskea työntekijästä riippumattomat asiat, kuten tietoteknisten järjestelmien toimimattomuus. Hyvinvointialueen tietotekniset järjestelmät tulisi yhtenäistää, jotta vältämme tietokatkokset alueiden välillä. Yhdenmukainen tietokanta eri palveluntuottajien ja sektorienvälillä helpottaisi sekä nopeuttaisi operatiivista työtä tekevien prosesseja. Tämä voisi parhaimmillaan nopeuttaa hoidon arviointia ja saatavuutta sekä vähentää työn kuormittavuutta.
Työympäristön tulee soveltua sille annettuun tehtävään. Välineiden tulisi olla ergonomiset ja mahdollisimman ajan tasaiset työnkuvaan nähden. Kiinteistöjen käyttöominaisuudet tulee ottaa huomioon pitkäntähtäimen suunnitelmissa. Rakennusten muokattavuudet tulisi huomioida jo alkuvaiheessa tai saneerauksia tehtäessä, jotta ne olisivat toimivia ja mielekkäitä työympäristöjä pitkänkin ajan kuluttua. Kiinteistöjen kunnosta tulee pitää huolta, jotta vältyttäisiin korjausvelan kasvulta ja henkilöstön terveysongelmilta.
Aluevaltuutettuna pyrkisin parantamaan henkilöstölle suunnattua rahoitusta, joilla voitaisiin vaikuttaa mm. työoloihin ja työympäristöihin. Uudet hyvinvointi alueet saavat rahoituksensa valtiolta, jonka puitteissa valtuutettujen tulee tehdä päätöksensä. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluvat: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten-, nuorten-, ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut, mielenterveys ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, pelastustoimi ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Me teemme yhdessä enemmän
Marko Arjoranta
isännöitsijä ja yrittäjä