Ehdokasesittely
Ehdokasnumero 424
Olen 71-vuotias eläkkeellä oleva yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri. Olen myös lääketieteen tohtori. Minulla on lääkintöneuvoksen arvonimi. Asumme puolisoni kanssa Hollolassa kolmen aikuisen poikamme asuessa perheineen muualla.
Valtaosan noin 40 vuoden työurastani toimin terveyskeskuslääkärinä, ylilääkärinä ja kuntayhtymän johtajana Tiirismaan terveyskeskuksessa. Osan tästä ajanjaksosta olin tutkijana Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksessa. Viimeisinä työvuosinani toimin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palvelujohtajana ja ympäristöterveydenhuollosta vastaavan ympäristöterveyskeskuksen johtajana, joista tehtävistä jäin eläkkeelle vuonna 2015.
Työurani on antanut syvällisen mahdollisuuden nähdä kuntatason väestön tarpeet sekä terveydenhuollon että sosiaalipalvelujen osalta. Olen saanut tehtävissäni myös osallistua perusterveydenhuollon monipuoliseen kehittämiseen ja parantamiseen. Näkemyksekseni on vahvistunut vuosien mittaan se, että hyvin toimiva terveydenhuollon kokonaisuus rakentuu riittävän vahvan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvän yhteistyön varaan unohtamatta kiinteää vuorovaikutusta sosiaalipalvelujen kanssa. Käytännön kokemus on osoittanut myös sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työolot, työturvallisuus ja kouluttautumismahdollisuudet luovat pohjan työntekijöiden viihtyvyydelle ja siten työvoiman pysyvyydelle ja riittävyydelle.
Työurani jälkeen olen toiminut kunnallispolitiikassa. Tällä hetkellä olen toista kautta Hollolan kunnanvaltuustossa, jossa olen valtuuston 2. varapuheenjohtaja. Toimin myös Hollolan vanhus- ja vammaisneuvostossa. Olen myös Hollolan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen.
Hyvinvointialueelle on etukäteen asetettu tärkeitä tavoitteita ja odotuksia. Mielestäni väestön kannalta keskeisin tavoite on vihdoin toteuttaa aito perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio unohtamatta läheisesti toimivia sosiaalipalveluja. Palvelutoiminnan yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää huolellista paneutumista väestön hyvinvoinnin tilaan ja arkielämän olosuhteisiin, jotta kyetään suunnittelemaan ja toteuttamaan tarkoituksenmukaiset palvelumallit ja palvelujen saavutettavuutta tukeva palveluverkko. Digitaalisten ja muiden sähköisten palvelujen voimakas kehittyminen ja niiden käytön laajentuminen lisää toiminnan monipuolisuutta ja palvelujen saatavuutta. Tässä kehityksessä on tärkeää kuitenkin pitää mielessä myös ne henkilöryhmät, jotka ikänsä tai toimintakykynsä vuoksi voivat syrjäytyä nopeassa teknologisessa muutoksessa. Tästä syystä ja muista toiminnan vaatimuksista johtuen perinteisiä lähipalveluja tarvitaan jatkossakin.
Mielestäni kestävä ja huolellisesti suunniteltu ja johdettu talous on aivan keskeinen edellytys hyvinvointialueelle asetettujen odotusten toteutumisen kannalta. Hyvinvointialueen hallinnon rakenteet eivät itsestään takaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hallintaa, vaan siihen tarvitaan määrätietoista toimintaa.